Hyvää joulun aikaa kaikille yhteistyökumppaneille!
Enää tasan kaksi viikkoa ja pääsee taas vesille! Jes!! Polttelee jo aika lailla, leiri ei tule yhtään liian aikaisin. Alunperin suunnitelmissahan oli lähteä treenaamaan jo marraskuussa Espanjaan, mutta Anninan lähtö Australiaan ja venyneet neuvottelut rahoituksista siirsivät leirin vasta joulukuun loppuun.
Ennen vesille pääsyä edessä on kuitenkin paljon ajettavaa ja matkustettavaa. Tätä kirjoittaessani istun laivassa matkalla Tukholmaan. Jaettu naishytti kahden ison venäläisrouvan kanssa ei ole suurinta herkkua. Vene on kolme kerrosta alempana pakettiauton perässä, isossa trailerissa. Huomen aamulla on tarkoitus ajaa Tukholmasta Nyköpingiin, jättää auto ja traileri sinne. Sielä ruotsalaiset treenikaverimme pakkaavat oman veneensä ja muut kamansa traileriin, meidän veneen kaveriksi. Sieltä matka jatkuu Espanjaan, Portugalin rajan pohjois puolelle, Vilagarcian purjehduskeskukseen.
Oli suuri onni, että tutustuimme team Svanin tyttöihin, Kajsaan ja Theresaan, viime kesän EM kisoissa. Tytöillä on vahva tausta, he ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Yhteistyö syventyi syksyn aikana tehdyillä kisareissuilla Ruotsiin ja nyt meillä on hyvä yhteinen suunnitelma talveksi. Matkustaminen tulee huomattavasti edullisemmaksi ja treeni tasokkaammaksi kun kokemukset ja opit voidaan jakaa. Maajoukkue purjehtijoilta olemme oppineet, että kova ja sitoutunut treeniryhmä on kaiken A ja O, matkalla huipulle.
Valitettavasti emme ole saaneet alkavan kauden rahoitusta vielä varmistettua, ja toistaiseksi käytämme edelleen viime kauden runkoa. Tiedossa oli jo uusi vene, Hanna Saaren vuoden purjehdittu huomattavasti jäykempi runko. Se jäi nyt vielä Suomeen, Hannan talliin, odottamaan Huhtikuuta kun palaamme kotiin ja meillä on toivottavasti varaa hankkia se. Oma runkomme on jo 10 vuotta vanha ja puuskaisessa kelisää vauhtiero on merkittävä. Ehkä suurin ongelma on kuitenkin se, että kun itse tietää kaluston antamasta tasoituksesta, vaikuttaa se heti psyykkeeseen ja sitä kautta suorituksiin.
Annina palaa Suomeen sunnuntaina Australiasta, ja nyt kun minä olen vuorostani reissussa, jatkaa hän yhteistyösopimuksien parissa. Toivommekin, että saamme kaiken varmistettua ja vielä hyvään suuntaan eli Teidät kaikki mukaan projektiin myös ensi vuonna, mahdollisimman pian. Taloudellinen tilanne heijastuu erittäin vahvasti urheiluun, ja kovasta työstä huolimatta emme ole toistaiseksi allekirjoittaneet sopimuksia uusien yritysten kanssa. Kun toinen iso tukija, Metro-Auto jäi pois ensi vuoden autoveromuutoksen takia, on tilanne todella tiukka.
Se ei kuitenkaan saa masentaa! Jatkamme eteenpäin ja treenaamme tulevan kauden niin kovaa kuin budjetti vain antaa myöten. Urheilijan matkaan kuuluu paljon ala- ja ylämäkiä, mutta niiden kokeminen ja voittaminen onkin jutun suola. Eikä suomalainen helpolla luovuta, meillä on oma etu: SISU! Eikä se alamäkikään voi olla loputon, vaikean kauden jälkeen jossain vaiheessa on pakko tulla myös se ylämäki ja uusi huippu!
Ja vaikka syksyn vesitreeni jäikin vähemmälle ja sen sijaan business puoli isommalle, on paljon koettu. Annina purjehti Australiassa pitkät Maailman Mestaruus kisat Silja Lehtisen match race
tiimissä. Sitä ennen vielä treenileiri, eli oppia on tullut roppakaupalla. Valitettavasti maapaikka Lontoon olympialaisiin jäi vain yhden voiton päähän (match racessa kaksi venettä kilpailee toisiaan vastaan lyhyellä radalla, voittaja pääsee taas seuraavalle kierrokselle). Sen sijaan Suomi on jo lunastanut viidessä eri purjehdus luokassa paikan Lontooseen ja näyttää siltä että suurin joukkue ensi kesän kisoisssa onkin purjehdusjoukkue!! Meidänkin luokassa, 470, veljekset Joonas ja Niklas Lindgren nappasivat hienosti varman paikan.
Peli ei kuitenkaan Match Race luokankaan osalta ole kokonaan menetetty, sillä viimeisiin maapaikkoihin on vielä toinen mahdollisuus Miamissa helmikuussa. Joulun jälkeen tiedetään mikä on tiimin varsinaisen jäsenen Mikaelan selän tilanne, eli lähteekö Amerikkaan Annina vai hän. Minä sen sijaan olen saanut varmistuksen; sillä aikaa kun Annina purjehtii Siljan tiimissä on minulla parina saksan maajoukkueen 470 huippu Dustin Baldewein. Valittaa ei todellakaan kelpaa!! :)
Rauhallista joulua kaikille, ja vielä kerran iso kiitos tänä vuonna mukana olleille,
Rosa // Sailing Team Bisab Finland
